...on eräs mielipuuhani. Nykyään itähelsinkiläisenä kirja kuin kirja kulkee matkassa tuossa oranssissa joukkoliikenteen kukkasessa. Ja sen saa joskus jopa luettua, mikäli joku ei potki sinua piripäissään päähän tai kerro pitkää tarinaa vierailustaan Ulkoministeriön Protokollapäivillä. Jos kirja kotona tuntuu vaikealta aloittaa luo metro sille oikeat mittasuhteet. Huonokin kirja alkaa tuntua mielenkiintoiselta kun nsyvennyt siihen päivittäin ainakin kaksi kertaa. Jotta pääset metrossa karkuun kengänpohjia ja sosiaalisesti liian aktiivisia, kannattaa painaa nenä kirjaan tai asettaa loistokkaat kuulokkeet korville. Oranssin vakikäyttäjän tunnistaa siitä että istut selkä aina seinää vasten. Muuten, kaipaan kirjavinkkejä, laittakaa pari lausetta sisällöstä mukaan, niin julkaisen tässä (sivut) lukemislistan joku päivä.